Ricoh GR -kamerat ovat syystäkin kulttimaineessa: ne lupaavat ison kennon kuvanlaadun pienessä, aidosti mukana kulkevassa, paketissa. Kiinnostus näitä kameroita kohtaan oli jatkunut pitkään, ja kun Ricoh julkisti GR IV -mallin, edellinen versio GR IIIx löytyi alennuksesta. Nyt takana on reilu vuosi kuvaamista, joten käyttökokemuksista on muodostunut varsin selkeä kuva.
Ensivaikutelma: kamera, jonka ottaa oikeasti mukaan
GR IIIx:n suurin vahvuus paljastuu arjessa nopeasti: se on niin pieni ja helppo käyttää, että se tulee otettua oikeasti mukaan. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä juuri mukana kulkeminen ratkaisee, tuleeko kameralla kuvattua vai jääkö se pölyttymään hyllyyn. Ricohin runko tuntuu tarkoituksella pelkistetyltä työkalulta — ei laitteelta, jota pitää ensin viritellä, vaan kameralta, jolla voi ottaa kuvan heti kun hetki osuu kohdalle.
Mikä GR IIIx:ssä toimii parhaiten?
Kameran parhaat puolet liittyvät ennen kaikkea siihen, miten vaivattomasti se tuottaa hyvää jälkeä. APS-C-kokoinen kenno tekee kuvista selvästi laadukkaampia kuin tavalliselta pokkarilta odottaisi, ja GR IIIx:n noin 40 mm kinovastaava polttoväli tuntuu luontevalta yleiskuvauksessa. Minulla oli aikaisemmin Panasonicin 20mm F1.7 MFT-linssi, jossa on täsmälleen sama kinovastaava polttoväli. Tämä on mielestäni paras polttoväli. Se on hieman tiukempi kuin perinteinen 28 mm katukuvauspolttoväli, mutta ei vielä liian ahdas arjen tilanteisiin. Pieni koko ja helppo käytettävyys tekevät Ricoh GR IIIx -kamerasta aidosti mukana kulkevan.
- APS-C-kenno tuottaa laadukkaita, luonnollisen näköisiä kuvia.
- Kameran filmisimulaatiot vähentävät tarvetta kuvien jälkikäsittelyyn.
- USB-C-lataus on käytännöllinen ominaisuus reissussa ja arjessa.
- Puhelinsovellus on toiminut luotettavasti kuvien langattomassa siirrossa.
- 40 mm vastaava polttoväli ja F2.8-valovoima sopivat hyvin yleiskuvaukseen.
Filmisimulaatiot ovat kameran paras ominaisuus
Ehkä tärkein syy siihen, miksi GR IIIx:n kanssa viihtyy, on kameran kuvatyylien eli filmisimulaatioiden käyttö. Kuvien editointiin ei tarvitse käyttää aikaa, sillä kamerasta saa suoraan ulos valmiin näköisiä JPEG-kuvia. Oma suosikki filmisimulaatioista on reggiebphoto:n Color Film Sim -resepti, joka on ollut käytössä käytännössä lähes koko ajan.
Filmisimulaatio muuttaa kuvaamista yllättävän paljon. Kun lopputulos näyttää jo kamerassa miellyttävältä, kuvaamisesta tulee suoraviivaisempaa ja rennompaa. Kuvia ei tarvitse ajatella raakamateriaalina, joka viimeistellään joskus myöhemmin, vaan valmiina muistoina ja hetkinä.
Käytössä: nopeampi ja luontevampi kuin odotin
Ricoh GR IIIx muistuttaa monella tavalla Fujifilm XF10:tä, joka minulla on aiemmin ollut käytössä. Molemmat ovat pieniä, isolla kennolla varustettuja kompaktikameroita, mutta käytössä ero on selvä: Fujifilmin automaattitarkennus oli omaan makuun tuskastuttavan hidas, kun taas Ricoh tuntuu riittävän nopealta. Se ei ole urheilukamera eikä sellaiseksi tarkoitettu, mutta arkikuvaamiseen sen tarkennusnopeus riittää hyvin.
Vertailu puhelimeen on väistämätön, sillä iPhone 16 Pro kulkee mukana vielä helpommin ja ottaa teknisesti hyviä kuvia. Ricohin kuvissa on kuitenkin jotakin sellaista, mitä puhelin ei samalla tavalla tavoita. Kuvat näyttävät enemmän perinteisiltä valokuvilta: vähemmän yliprosessoiduilta, luonnollisemmilta ja rauhallisemmilta.
Mikä kamerassa harmittaa?
Täydellinen kamera GR IIIx ei silti ole. Osa puutteista liittyy suoraan siihen, että kamera on tehty mahdollisimman pieneksi. Akku voisi kestää pidempään, eikä sääsuojausta ole, joten sateessa tai pölyisessä ympäristössä kameraa käyttää varovaisemmin. Myös sisään ja ulos liikkuva objektiivi herättää huolta pölyn kertymisestä, minkä vuoksi Squarehood-vastavalosuoja toimii lisäsuojana.
- Akun kesto voisi olla parempi.
- Kamera ei ole vesitiivis eikä varsinaisesti sääsuojattu.
- Liikkuva objektiivi voi kerätä pölyä, joten sen suojaaminen tuntuu järkevältä.
- Optista zoomia ei ole, mikä vaatii kuvaajalta totuttelua.
Zoomin puutetta voi kompensoida ohjelmoimalla Fn-nappiin digitaalisen zoomin. Näin käyttöön saa yhdellä painalluksella 50 mm ja 71 mm rajaukset. Se ei tietenkään korvaa oikeaa zoom-objektiivia, mutta käytännössä se tekee kamerasta hieman joustavamman.
Vertailua muihin kameroihin
Tässä muutama käsivaralta otettu kuva, jossa vertailen Ricoh GR IIIx, Olympus OM-D E-M10 Mark III + Olympus 17mm F1.8, Olympus Stylus 1s ja iPhone 16 Pro. Kaikki ovat hyviä kameroita, ja esimerkit auttavat toivottavasti hieman hahmottamaan näiden eroja.
Onko Ricoh GR IIIx hintansa arvoinen?
GR IIIx ei ole mikään mystinen superkamera, joka tekee jokaisesta kuvasta automaattisesti onnistuneen. Se on lopulta melko yksinkertainen kapistus: kiinteä objektiivi, pieni runko ja hyvä kuvanlaatu. Hinta voi tuntua kovalta, sillä nykyiset kameramarkkinat ovat karanneet tasolle, jossa taskukokoinenkin kamera maksaa helposti yli tuhat euroa.
Käytettynä edullisempi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi Sony A5100 ja siihen pieni 35 mm objektiivi. Sellaisessa yhdistelmässä olisi vaihdettavan objektiivin etu, mutta siitä puuttuisi Ricohin yksinkertaisuus ja filmisimulaatiot. Ricoh GR IIIx:n arvo ei siis ole pelkissä teknisissä ominaisuuksissa, vaan siinä, miten vähän se tulee kuvaamisen tielle.
Yhteenveto
Reilun vuoden käytön jälkeen Ricoh GR IIIx on osoittautunut kameraksi, jonka vahvuus on arjen kuvaamisessa. Se on pieni, nopea, huomaamaton ja tuottaa kuvia, joihin voi olla tyytyväinen ilman editointia. Puutteita on — erityisesti akun kesto, sääsuojauksen puute ja zoomin puuttuminen — mutta ne eivät estä kameraa lunastamasta paikkaansa mukana kulkevana yleiskamerana.
Jos ajatus taskuun mahtuvasta kamerasta, joka tuottaa silti oikean kameran näköisiä kuvia, tuntuu houkuttelevalta, GR IIIx on helppo ymmärtää. Se ei sovi kaikille, eikä se ole halpa, mutta oikeanlaiselle kuvaajalle se voi olla juuri se kamera, joka tulee otettua mukaan silloin kun muut jäävät kotiin.
Esimerkkikuvia
