Kannetava tietokone alkoi tuntua hitaalta. Uuden koneen osto ei innosta, koska kunnon läppäristä saa maksaa yli 500 €. Ilmainen tapa nopeuttaa konetta on asentaa käyttis uusiksi, ja vielä korvata Windows Linuxilla. Lisää nopeutta saa myös korvaamalla kovalevyn SSD-levyllä. Tein molemmat: vaihdoin läppäriin SSD-levyn ja asensin sille sekä Windowsin että Linuxin.
Alkuvalmistelut
Ennen asennusprosessin alkua pitää tsekata perusteet: onko kovalevy itse vaihdettavissa ja voiko koneeseen asentaa 64- vai 32-bittisen käyttöjärjestelmän. Eikä tiedostojen varmuuskopiointia pidä unohtaa.
Millainen SSD-levy sopii, ja onko se itse vaihdettavissa?
Kannettava tietokoneeni on Acer Aspire 3935. Normaalisti läppäreissä taitaa olla 2.5″ kiintolevyt. Mutta tässä Acerissa on 1.8″ levy. Sen kokoisia levyjä ei oikein ole saatavilla. Olin hieman epävarma, että jos ostan levyn, niin mikä on oikea malli? Avuksi löytyi netistä Acer Aspire 3935 -huoltokirja. Siinä on kerrottu miten komponentteja voi vaihtaa ja millaisilla konfiguraatioilla tietokonetta on myyty. Tätä konetta on saanut jo alunperin Intelin X18-M 80GB -SSD:llä. eBay:stä löysin kyseisiä levyjä, juurikin tuota 80 GB mallia ja suurempaa 160 GB -versiota. Minulla oli koneessa ennestään 160 GB levy, joten päätin tilata samankokoisen SSD:n. Ennen tilausta halusin kuitenkin varmistua, että levyn vaihto onnistuu.
Kiintolevy on koneen oikeassa alanurkassa |
Tietokone pois sähköistä ja akku irti. Pohjalevy oli kiinni kolmella ruuvilla, jonka jälkeen kovalevy ja muistikammat olivat näkyvissä. Kovalevy on siis helppo vaihtaa itse. Katsoin myös, että kovalevyn liittimet täsmäävät eBay:ssä myytävään levyyn (mSATA). Näin oli, ja laitoin SSD:n tilaukseen.
Varmuuskopiointi
Jos kerran kovalevy vaihtuu, niin vanhan levyn tiedot pitää laittaa talteen. Kopioin datat kahdelle ulkoiselle kovalevylle: verkkolevylle ja usb-levylle. Osan tiedostoista latasin lisäksi verkkoon OneDrive:en.
Käyttöjärjestelmän valinta
Käyttöjärjestelmien asennusmediat
Windows
Tietokoneeni on alunperin tullut Windows Vistalla varustettuna. Vistan päivitin Windows 8:een, kun Microsoft tarjosi tuota päivitystä 30 €:lla. Myöhemmin Windows 8 on päivittynyt 8.1 versioksi.
Windowsin tiedot. Alunperin minulla oli 32-bittinen versio |
Nykyisen Windows-version näkee esim. klikkaamalla hiiren oikealla työpöydän My Computer -kuvaketta ja valitsemalla Properties. Minulla oli Windows 8.1 Pro, 32-bittinen versio. Acerissa on 64-bittinen suoritin, Intel Core 2 Duo P7450. Kannattaisi siis asentaa 64-bittinen käyttöjärjestelmä, jotta saa kaiken muistin käyttöön.
Koneen mukana ei ole tullut Windows Vistan asennusmedioita, ja Windows 8 ja 8.1 -päivitykset olen asentanut suoraan verkosta. Sähköpostissa minulla on tallessa Windows 8 tilauksen mukana saapunut Product Key. Mistä löytyisi asennusmedia ja minkä Windows-version voin asentaa?
Päätin yrittää yksinkertaisinta ja parasta ratkaisua: Yritän asentaa suoraan Windows 8.1 Pro 64-bittisen version. Olin epävarma, pystynkö asentamaan tuon, koska minulla on vain 32-bittisen Windows 8:n Product Key.
Asennusta varten tarvitsee vähintään 4 GB usb-muistitikun. Microsoftin sivuilta voi ladata Windows 8.1:n asennustietovälineen. Se on yksinkertainen työkalu, jossa valitaan haluttu Windows versio, josta tehdään usb-tikulta buuttaava asennusmedia. Erittäin yksinkertaista! Lopputuloksena minulla oli siis usb-tikku, jolta pystyy asentamaan 64-bittisen Windows 8.1 Pro:n.
Linux
Etsin Googlesta tietoja parhaasta Linux distrosta. Haussa oli mahdollisimman helppokäyttöinen Linux, joka toimii myös hieman vanhemmalla läppärillä. Päädyin lataamaan elementary OS:n. Se on Ubuntuun perustuva Linux distro. Sen tuorein versio on nimeltään Freya. Sitä kehuttiin arvosteluissa.
Käyttis on tehty muistuttamaan Macin OS X:ää. En ole koskaan Maciä omistanut, mutta täytyy sanoa että mieli olisi Macbook tai Macbook Air hommata. Tässähän on siis hyvä syy asentaa OS X:ää muistuttava käyttis, ja katsoa pärjääkö sillä ja ilman Windows-ohjelmia. Auttaa päätöksenteossa, jos joskus meinaa Apple-leiriin siirtyä.
Elementary OS on ilmainen, mutta pyytävät sitä ladatessa lahjoitusta. Custom-kohtaan voi kuitenkin syöttää 0 $ lahjoitukseksi, ja lataaminen onnistuu silti. Kun painaa Download Freya-nappia, niin sitten valitaan ladataanko 32- vai 64-bittinen versio. Sivulla on myös linkki yksityiskohtaiseen ohjeeseen miten luodaan asennusmedia, eli buuttaava usb-tikku. Ohjeet löytyy Windows, OS X ja Linux-käyttäjille. Windowsissa pitää asentaa Rufus-nimen ohjelma, joka polttaa ISO-tiedoston usb-tikulle. Muistitikun pitää olla vähintään 1 GB suuruinen.
SSD-levyn asennus
SSD-levy oli saapunut postissa, asennusmediat oli valmiina ja tiedostot oli varmuuskopioitu. Asennus voi siis alkaa.
Vanha levy yllä ja uusi alla. Vanha levy oli paksumpi kuin uusi. Parempi näin päin, niin uusi levy mahtuu koneeseen. |
Läppäristä taas virta pois, akku irti ja pohja auki. Kovalevy oli vain yhdellä ruuvilla kiinni. Otin vanhan levyn kehikosta pois ja uusi tilalle. Sitten vain levy kiinni koneeseen.
Ajattelin asentaa ensin Windowsin ja sen jälkeen Linuxin.
Uusi Intelin SSD-levy kiinni koneessa. |
Windowsin asennus
Windows 8.1:n usb-tikku kiinni koneeseen ja PC käyntiin. Koneen käynnistyessä pitää käydä BIOS:ssa vaihtamassa buuttijärjestys, eli usb ykkösvaihtoehdoksi. Acerissa BIOSiin pääsee painamalla F2 kun kone käynnistyy.
Windowsin asennusprosessi oli helppo. Riitti että seuraa näytöllä näkyviä ohjeita. Hiukan jännitti, hyväksyykö asennus Windows 8 Product Key:tä. Onneksi hyväksyi! Olisi ollut vain ylimääräistä työtä asentaa ensin Windows 8 ja päivittää se sitten 8.1 versioksi. Hyvä että pystyy samalla avaimella asentamaan suoraan 8.1:n. Joidenkin nettisivujen perusteella tämän ei olisi pitänyt onnistua, mutta minulla onneksi toimi. (Täällä ohjeet, jos ei toimi: How to Perform a Clean Install of Windows 8.1 With a Windows 8 Key) Windowsin asennus oli noin puolen tunnin homma.
Windowsia voi myös virittää toimimaan paremmin SSD-levyn kanssa. Tein seuraavat toimenpiteet:
- AHCI on BIOS:ssa päällä (oli päällä oletuksena, minun ei tarvinnut muuttaa mitään asetuksia)
- TRIM päälle Windowsissa: käynnistä komentokehote adminina ja aja komento: ”fsutil behavior set disabledeletenotify 0”
- Indeksointi pois päältä SSD-levyltä. Klikkaa hiiren oikealla C:-asemaa > Properties > täppä pois kohdasta ”Allow files to have contents indexed in addition to file properties”
- Levyn ajastettu defragmentointi pois päältä. Myös tämä pitää tehdä adminina.
Ero vanhaan on huomattava. Ensiksi havaitsi koneen äänettömyyden: vanha kovalevy rutisi aika paljon. SSD-levy on äänetön. Seuraavaksi huomio kiinnittyi Windowsin latausnopeuteen. En ottanut kellolla aikaa kauanko koneen käynnistyminen aikaisemmin kesti, mutta SSD-levyllä aika on reilusti vähemmän!
Levytilaa Linuxille
SSD-levy oli kooltaan 160 GB. Ajattelin laittaa Linuxille 36 GB: 30 gigaa Linuxin ohjelmille (yhteinen root ja home partitio) ja 6 gigaa swap-osiolle.
Windowsissa on disk management -ohjelma, jolla levytilaa voi vapauttaa Linuxille. Helpoiten ohjelman löytää kirjoittamalla Windows 8.1:n hakukenttään ”Partition”. Sieltä löytyy sitten Disk Management tool.
Disk Management toolissa klikkaa hiiren oikealla C:-asemaa, ja valitse ”Shrink Volume…”. Tuolla vapautin siis 36 gigaa tilaa Linuxille. Tässä vaiheessa en luonut vielä Linux partitioita.
Elementary OS -asennus
Seuraavaksi elementary OS:n asennusmedia kiinni koneeseen ja buuttaus siltä. Se kysyy haluaako kokeilla käyttistä vai asentaa sen. Valitsin suoraan asennuksen. Seurasin ohjeita tältä sivulta: Guide To Install Elementary OS Freya In Dual Boot With Windows. Ainoa vaihe missä ohjetta tarvitsi, oli asennuksen ”Installation Type” -kohta. Siinä pitää valita ”Something else” ja luoda partitiot. Ohjeessa luodaan erilliset osiot swap, root ja home. Minä loin ainoastaan swap ja root (eli ”/”) -partitiot. Laitoin swapin kooksi 6 GB (läppärissä on 4 GB muistia). Asennus oli tämän jälkeen tosi helppoa, aivan kuten Windowsin kanssa.
Nyt koneen käynnistyessä aukeaa valikko, josta voi valita käynnistyykö elementary OS vai Windows 8.1.
Kokemuksia elementary OS:stä
Käyttöliittymä
Elementary OS muistuttaa OS X:ää. Käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen: ohjelmat löytyvät vasemman ylänurkan Applications-valikosta. Pikakuvakkeet ovat näytön alareunassa olevassa dockissa. Yksinkertaista.
elementary OS:n sovellusvalikko aukeaa vasemmasta yläkulmasta |
Webbiselain – Chromen asennus
Ideana oli käyttää Linuxia lähinnä webbisurffailuun. Parempi surffata Linuxin puolella, niin ei tarvitse miettiä visrusturvan asentamista, ne kun tuppaavat hidastamaan konetta älyttömän paljon.
Elementaryn oletusselain on Midori. Ensimmäiseksi päätin asentaa uuden selaimen.
elementary OS:n Software Center, josta voi asentaa uusia ohjelmia |
Elementary OS:ssä on Software Center -ohjelma. Se on eräänlainen sovelluskauppa. Sieltä löytyy Firefox ja Chromium selaimet. Chromium on avoimen lähdekoodin selain, johon Chrome pohjautuu. Halusin kuitenkin virallisen Chromen. Sen saa ladattua Googlelta. Elementary OS:lle valitaan Ubuntu-versio. Minä latasin 64-bittisen Chromen, ja asennuspaketti tallentui Downloads-hakemistoon.
Pelkäsin että asennuksen joutuu tehdä nörttityyliin käyttäen komentokehotetta. Mutta onneksi ei, asennus hoitui Software Centerillä. Tiedostonhallinnassa (Files-ohjelma) klikkaa hiiren oikealla Chromen asennuspakettia ja valitsee ”Open in Software Center”. Tämän jälkeen asennus tapahtuu Software Centerissä aivan kuin minkä tahansa muun sovelluskaupan ohjelman asennus.
Chrome auki ja kirjautuminen Google-tiliin. Tämän jälkeen Chrome asentaa automaattisesti samat lisäosat mitä minulla on Windowsin puolella: Adblockerin ja Google Cast -laajennuksen Chromecastia varten. Selain muistaa ja esitäyttää myös kaikki salasanat. Kaikki toimii hienosti; tämä on niin helppoa, ettei edes muista että käyttää selainta uudessa järjestelmässä.
Tähän väliin pieni huomio: Asensin elementary OS:n ja Chromen myös erääseen vanhempaan läppäriin. Kaikki toimi muuten hyvin, mutta YouTube-videot kaatoivat koneen (tuli musta ruutu). Chromen asetuksien säätö korjasi ongelman: Settings > Advanced settings > System > täppä pois kohdasta use hardware acceleration when available. Oletinkin että tällaisia pieniä ongelmia voi Linuxin kanssa tulla eteen.
Tiedostojen käyttö
Elementary OS:n tiedostojenhallinnasta näkee Windows-osion, joten pääsee käsiksi siellä oleviin tiedostoihin. Samoin verkkolevyn sisältö näkyy suoraan ilman mitään lisäsäätöjä.
Yhteenveto