Sony NEX-5R on ensikosketukseni järjestelmäkameroiden maailmaan. Aiemmat kamerani ovat olleet taskuun mahtuvia pokkareita. Casio Exilim EX-FC100 -kamerassa minua ihastutti mahdollisuus kuvata suurnopeusvideota. Casion vaihdoin Canon PowerShot SX240 HS -kameraan. Canon lisäsi Casioon verrattuna miniatyyrivideokuvauksen, kuvatehosteet ja 20x zoomin. Silti se mahtui hyvin farkkujen taskuun.

Pokkareilla saa ulkona auringonvalossa hyvää jälkeä, mutta sisätiloissa on hämärämpää ja kuvista ja videosta ei tule riittävän hyvälaatuista. Aloin tutkia peilittömiä mikrojärjestelmäkameroita, jos niistä joku tarjoaisi minua kiinnostavat ominaisuudet samassa paketissa. Vaihtoehtoni olivat Sonyn NEX, Nikon 1 ja Olympuksen Micro Four Thirds. Kaikki näistä tarjoavat toki parempaa kuvanlaatua pokkareihin verrattuna. Vertailin siis muita ominaisuuksia. Lähinnä kriteerinä oli kameran koko. Ja koska olen kiinnostunut kaikesta ”turhasta” tilpehööristä, niin kameran tekniset ominaisuudet ja tehosteet olivat tietysti tärkeitä kriteereitä. 

Olympuksen pokkarikameroista minulla on hyviä kokemuksia. Micro Four Thirds -kamerat ovat olleet jo pitkään markkinoilla, joten sekä kameramalleja että erilaisia objektiiveja on suuri valikoima. Mutta kun näin eri kameramalleja livenä ja pidin niitä kädessä, niin en löytänyt yhtään josta saa hyvän otteen ja kamera muutenkin miellyttäisi silmää. Olympus tipahti siis pois laskuista.

Nikon 1 -sarja on omaan silmään miellyttävän näköinen. Se ei tosin ole livenä niin pieni kuin kuvissa antaa olettaa. Kameraa hankkiessani oli loistavia tarjouksia sekä J1 että V1 -malleista. Hyvän ulkonäön lisäksi minua kiinnosti nopea automaattitarkennus ja sarjakuvaus, jota on paljon kehuttu. Nikonilla pystyy myös kuvaamaan suurnopeusvideota kuten pokkarilla. Nikonista kuitenkin puuttui kuvatehosteita. Nikonin kenno on myös pienempi kuin muilla. Ehkäpä turhaan mietin pienen kennon vaikutusta kuvanlaatuun.

Päädyin siis Sonyn NEX-sarjaan, josta parhaiten ominaisuuksien puolesta minuun iski musta NEX-5R.

Kuvanlaatu. Tärkein kriteeri pokkarista järkkäriin siirtyessä oli parempi kuvanlaatu. Ja Sony täyttää odotukset. Siinä on APS-C koon kenno. Se on suurempi kuin Micro Four Thirds ja Nikon 1 -kameroissa. Megapikseleillä ei ole niin väliä, mutta suurempi kenno tarkoittaa parempaa kuvanlaatua. Olen todella vakuuttunut jo kittizoomilla sisätiloissa kuvatessa. Vaikka SEL-1855 kittizoomi ei ole kovin valovoimainen objektiivi, niin ero omistamiini pokkareihin on valtava. Sony NEX-5R:ssä ei ole sisäänrakennettua salamaa. Salama on erillinen, ja se pitää laittaa kameraan aina tarpeen tullen kiinni. Salama on saanut jäädä pölyttymään koteloonsa; nimittäin sitä ei normaalisti tarvitse! Jo kittizoomilla valo riittää hämärissä sisätiloissa hyvin ilman salamaa.

Ulkonäkö, koko ja käytettävyys. Kameran ulkonäkö on tietysti mielipidekysymys. Joidenkin mielestä iso objektiivi pienessä rungossa näyttää oudolta. Minun mielestä kamera on todella hyvän näköinen! Suuresta APS-C kennosta johtuen objektiivit ovat isompia kuin Nikon 1 ja Micro Four Thirds -kameroissa. Kameran koko on pieni, mutta kamerasta saa silti hyvän otteen. Tästä kiitos muotoillulle kahvalle. Kameran ja objektiivin yhdistelmä on selvästi normaalia pokkarikameraa suurempi, mutta huomattavasti normijärkkäriä pienempi. Koko on riittävän pieni, jotta kameran viitsii ottaa reissuun mukaan.

Käytettävyydessä miinusta tulee kahdesta asiasta:  kameran hihnasta ja mode dial -puutteesta. Outoa ettei Sony ole laittanut kuvausmoodin valintapyörää järkkäriin, kun sellainen löytyy esim. Canonin pokkarista. Sonyssa kuvausmoodi pitää valita näytöltä valikon kautta. Tämä on tietysti tottumiskysymys. Mode dial on kalliimmassa NEX-6 -kamerassa. Olisin mielelläni nähnyt sen myös NEX-5R:ssä.

Kameran hihna kiinnittyy metalliklipsillä runkoon. Metalliklipsi on häiritsevästi oikean käden tiellä, jolloin kamerasta ei saa kunnon otetta. Hihna on myös liian lyhyt, jos kameraa haluaa kantaa cross-body tyylisesti.

Lance Camera Strap. Tilasin kameraan uuden pidemmän hihnan lancecamerastraps.com:sta. Hankin ”string loop non-adjust” mallin. Sivuilla saa itse valita hihnan värin ja pituuden. Tilasin pisimmän standardimitan, 60 tuuman mallin. Se on juuri oikean pituinen cross-body kantoon. Hihna on nyt naruilla kiinni kamerassa. Alkuperäiset metalliklipsit irrotin kokonaan. Nyt kamerasta saa kunnon otteen ja lisäksi hihna on tyylikäs. Narut tuntuvat olevan myös riittävän kestävät isolle painolle. Uskallan hyvin kantaa kameraa tällä hihnalla, vaikka kamerassa on kiinni painava SEL-18200LE -objektiivi. Tomitus USA:sta Suomeen oli nopea; hihna saapui alle kahdessa viikossa. 

Näyttö. Näyttö on tarkka ja kääntyvä. Lisäksi se on kosketusnäyttö. Siitä on pientä lisäarvoa lähinnä videota kuvatessa, kun voi koskettamalla valita tarkennuspisteen. Kosketustarkennus toimii toki myös normaalissa valokuvauksessa. NEX-5R:ssä kuvaaminen tapahtuu pokkarityyliin näytöltä. Erillisen etsimen saa hankittua lisävarusteena. Se kiinnitetään samaan paikkaan kuin salama, joten vain toinen näistä voi olla käytössä. Toistaiseksi en ole nähnyt tarvetta erilliselle etsimelle. 

Wi-Fi. Langattomasta verkosta on hieman kaksijakoiset fiilikset. Langattoman verkon käyttö kuvansiirtoon on kömpelöä. Kamerasta pitää laittaa Wi-Fi -päälle, jolloin se alkaa toimia hot spottina. Sitten tietokoneen verkkoasetuksia täytyy säätää niin, että tietokone liittyy tähän kameran luomaan verkkoon. Sitten kuvat voi siirtää kamerasta tietokoneelle langattomasti. Oikeasti en käytä tätä tietokoneen kanssa koskaan. On paljon nopeampaa ottaa SD-kortti pois kamerasta ja tökätä kortti läppärin muistikortinlukijaan. Jotenkin vain verkkoasetusten säätö tietokoneella on nimenomaan säätöä.

Mutta iPadin kanssa langaton kuvansiirto toimii hyvin! iPadiin pitää ladata PlayMemories Mobile -sovellus. Kamerasta laitetaan Wi-Fi päälle. Periaatteessa menee samalla tavalla kuin tietokoneella, mutta iPadilla langattoman verkon valitseminen on vain jotenkin nopeampaa ja näppärämpää. Kun iPad on liittynyt kameran muodostamaan langattomaan verkkoon, niin PlayMemories Mobile -sovelluksella siirretään halutut kuvat iPadiin. Siellä niitä voi sitten editoida esimerkiksi loistavalla Snapseedillä. Reissukäytössä on hienoa, kun ei tarvitse ottaa muistikortinlukijoita tai ylimääräisä piuhoja mukaan. Pelkkä kamera ja iPad riittää.

Kameran Wi-Fiä käytetään myös sovellusten lataamiseen Sonyn PlayMemories -kaupasta. Se toimii ihan hyvin. Kuvia voi ladata myös suoraan kamerasta Facebookiin, mutta tätä en ole kokeillut.

Kamerasovellukset. Sovellukset olivat yksi syy miksi päädyin NEX-systeemiin. On hyvä, että kameraan saa ostettua lisää ominaisuuksia. Sovellukset ovat myös melko edullisia ja niiden lataaminen on helppoa. Tässä on paljon potentiaalia, mutta toteutus kamerassa ei ole täysin onnistunut. Kamerasovellus pitää käynnistää aina omasta valikostaan. Se on hidasta. Sovelluksien pitäisi integroitua paremmin kameran normaalieihin toimintoihin. Kamerassa on esimerkiksi valmiiksi kuvatehosteita. Kaupasta saa ostettua näitä lisää. Mutta jos haluaa käyttää näitä uusia tehosteita, niin on aina käynnistettävä sovellus. Tämä on hankalaa.

Matkakäyttö. Kuten sanottu, kamera on pieni ja kuvat voi siirtää iPadiin langattomasti. Kameran akkua ei ladata erillisellä laturilla. Tällaista ei tule edes paketissa mukana. Sen sijaan kamera ladataan micro-USB:llä. Tämä on matkakäyttöä ajatellen todella hyvä asia. Kameran voi ladata samalla piuhalla kuin kännykän. Lisäksi mukana voi kantaa USB-varavirta-akkua, jolla saa hätätapauksessa lisää virtaa sekä puhelimeen että kameraan. En todellakaan kaipaa erillistä laturia. Hieno homma että lataus onnistuu standardiliitännällä, eikä Sony ole kehittänyt omaa liitäntää.

Objektiivit. Canonin pokkarissa oli hieno 20x zoomi. Kittizoomi on aika onnettoman lyhyt, joten hankin Sony SEL-18200LE -objektiivin. Tällä pärjää reissussa; yleensä matkalle riittää ottaa vain tämä objektiivi mukaan ja ei tarvitse välittää putkien vaihdosta.

Pokkarista järkkäriin siirtyvälle zoomaus on tietysti hieman outoa: zoomaus tapahtuu objektiiviä kiertämällä. Tähän tottuu nopeasti ja tulee pro-kuvaajan fiilis.

En olisi ikinä uskonut käyttäväni manuaalitarkennusta. Mutta se on toteutettu NEX:ssä loistavasti. Ominaisuuden nimi on focus peaking: manuaalitarkennuksessa kuvaa suurennetaan, jolloin näkee tarkennetun kohteen paremmin. Lisäksi tarkkana olevan kohteen ympärille piirretään ääriviivat. Tätä on hieman vaikea selittää, mutta käytännössä manuaalitarkennus toimii erinomaisesti ja sitä tulee käytettyä ihan huvin vuoksi.

Matakakäyttöön olen harkinnut SEL-P1650 -objektiivin hankintaa. Kuvanlaadullisesti se on varmaan sama kuin nykyinen kittizoomi, mutta kooltaan pieni. Kamera tulisi varmaan tämän kanssa otettua vielä useammin mukaan.

Lisäksi kiinnostaa parempilaatuinen ja valovoimainen prime-objektiivi. Polttoväliltään paras olisi Zeiss 24mm F1.8, mutta se on hinnaltaan suolainen. Samoin kuin uusi Zeiss Touit 32mm F1.8. Lähinnä mietinnässä on Sony SEL-35F18. Siinä olisi valovoimaa, kuvanvakaaja ja kukkarolle paremmin sopiva hinta. Tosin ei sekään ole halpa.

Olen ollut Sony NEX-5R:ään tyytyväinen. Se täyttää lähes kaikki kriteerini. Tärkeimpänä tietysti hyvä kuvanlaatu ja kameran suhteellisen pieni koko. Muutama ominaisuus tosin puuttuu, mitkä löytyivät pokkarista (suurnopeusvideo, miniatyyrivideo). Ilman näitäkin on tullut toimeen ja olen kameraan hyvin tyytyväinen.

Plussat:

+ Kuvanlaatu

+ Laatu ja koko

+ Tyylikäs kamera

+ Lance Camera Straps -hihna

+ Focus peaking

Miinukset:

– Alkuperäinen hihna

– Kamerasovelluksia ei kunnolla integroitu kameran toimintoihin

– Objektiivit melko kalliita